Vahvistetaan kokonaisturvallisuutta

Kansalaispalvelusmalli

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 5.jpg

Sisältö:
1. Johdanto
2. Asevelvollisuus
3. Tulevaisuuskutsunnat
4. Kansalaispalvelus
5. Reservi

***

1.    Johdanto

Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Suomen perustuslaki, 12.luku, 127§

Maanpuolustustahto säilyy korkealla, kun ihmiset kokevat Suomen puolustamisen arvoiseksi. Jokainen suomalainen on maanpuolustaja. Tarvitsemme oman uskottavan puolustuskyvyn ja yleisen asevelvollisuuden lisäksi kaikkia koskevan kansalaispalvelusvelvollisuuden. Keskustan periaateohjelma, kohta 95


Jokainen suomalainen on maanpuolustaja. Suomen puolustuksen kulmakivi on yleinen asevelvollisuus. Keskusta haluaa vahvistaa ja kehittää yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa maanpuolustusta, johon jokainen suomalainen osallistuu omalla panoksellaan.

Suomen turvallisuusympäristö on murroksessa. Sotilaallinen voimankäyttö on edelleen mahdollista myös Euroopassa. Samaan aikaan kohtaamme myös aivan uusia turvallisuusuhkia, kuten ympäristöuhkia, terrorismia ja modernin infrastruktuurin toimintahäiriöitä. Riskinä on myös kansalaisten toimintakyvyn heikkeneminen poikkeusoloissa, kun sähköä tai juoksevaa vettä ei ole saatavilla.

Jokaiselle suomalaiselle on koulutettava perustaidot poikkeusoloissa selviytymiseen. Jokaisen suomalaisen koulutukseen on oltava vahvasti yleissivistävää ja siihen on sisällytettävä riittävästi medialukutaitoa, jotta voimme suojautua informaatiosodankäynniltä. Kriittistä kansalaista on vaikeampi johtaa harhaan.

Jokaisen suomalaisen panosta tarvitaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tehtävissä. Koko ikäluokan potentiaali tulee hyödyntää kokonaisturvallisuuden hyväksi.

Asevelvollisuutta on uudistettava. Keskusta ei hyväksy asevelvollisuuden kehityssuuntaa, jossa suorittajamäärät laskevat ja valikoivuus lisääntyy. Tästä varoittavana esimerkkinä on naapurimaamme Ruotsi. Keskusta haluaa vahvistaa asevelvollisuutta. Keskusta haluaa kansalaispalvelusmallin, joka vahvistaa kokonaisturvallisuutta.

Ensi vaalikaudella on asetettava parlamentaarinen työryhmä, jonka tehtävä on luoda laajaa hyväksyntää nauttiva malli. Asevelvollisuutta on kehitettävä päämäärätietoisesti, pitkäjänteisesti ja harkiten. Parlamentaarinen työryhmä selvittää tarkasti uudistuksen vaikutukset ja kustannukset, ja päättää suomalaisen asevelvollisuuden kehittämisestä yhdessä.

2. Asevelvollisuus  


Yleinen asevelvollisuus on lähtökohta, josta Keskusta ei tingi. Jokaisella miehellä on jatkossakin velvollisuus suorittaa asepalvelus, ja mahdollisuus hakeutua kansalaispalvelukseen. Naisille säädetään velvollisuus suorittaa joko ase- tai kansalaispalvelus.

Asevelvollisuuden on jatkossakin oltava yleinen ja yhtäläinen. Erilaisten vapautusten määrä on kasvanut kohtuuttoman suureksi. Jos asevelvollisuus on yleinen, vapautus tulisi myöntää vain erityisen painavista syistä. Palvelusta on kehitettävä erilaiset ihmiset paremmin huomioonottavaksi. Mikäli henkilöllä ei ole edellytyksiä suorittaa asepalvelusta, on hänet ensisijaisesti ohjattava kansalaispalvelukseen vapautuksen myöntämisen sijaan. Kansalaispalvelus pystytään sovittamaan paremmin henkilön lähtökohtiin.

Keskustan mallissa ei ole vapaamatkustajia, vaan jokainen kantaa kortensa kekoon Suomen kokonaisturvallisuudesta. Totaalikieltäytymisen rangaistusta pitää uudistaa siten, ettei sitä voi kiertää ja se on niin merkittävä, ettei totaalikieltäytyminen ole houkutteleva vaihtoehto. Parlamentaarisen työryhmän tehtäväksi asetetaan myös totaalikieltäytymisen ehkäisy ja rangaistuksen kokonaisarviointi.

3. Tulevaisuuskutsunnat  


Jokaisen asevelvollisuusikään tulevan suomalaisen sukupuolestaan riippumatta tulee osallistua kutsuntoihin. Keskustan mallissa kutsuntojen roolia kasvatetaan merkittävästi nykyisestä. Kutsunnat eivät ole vain hallinnollinen tapahtuma, jossa palveluspaikka määritetään, vaan viimeinen tilaisuus koota koko ikäluokka yhteen, arvioida nuoren elämäntilannetta ja tarjota apua tulevaisuuden suunnitteluun. Tulevaisuuskutsunnoilla on valtava potentiaali esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn. Kutsunnat tulisi järjestää monialaisessa viranomaisyhteistyössä siten, että Puolustusvoimat vastaa asepalvelukseen liittyvistä tehtävistä, sisäministeriön alainen viranomainen kansalaispalveluksesta ja etsivä nuorisotyö muista toiminnoista.  

Varsinaista kutsuntatapahtumaa helpottamaan luodaan sähköinen ennakkotietolomake, jonka jokainen asevelvollisuusikään tuleva täyttää ennen kutsuntoihin osallistumista. Lomakkeessa kysytään henkilön siviiliosaamisesta, fyysisestä suorituskyvystä sekä toiveista palveluspaikan ja -linjan suhteen. Kutsuntojen aikana tulisi tutustua paremmin erilaisiin palvelustapoihin ja asepalveluksen arkeen. Ennakkotietojen ja kutsunnoissa toteutettavan haastattelun perusteella henkilöt määrätään palveluspaikkoihin ja saapumiseriin. Lomaketta tulee päivittää kutsuntojen jälkeen puolen vuoden välein ennen palvelukseen astumista, jotta muutokset tulevat tietoon ja ne voidaan ottaa huomioon.  

Palveluspaikan valinnan lisäksi kutsuntatilaisuudessa järjestetään jokaiselle tapaaminen etsivän nuorisotyöntekijän kanssa opinto- ja urasuunnitelmista. Tukea voidaan kohdistaa niille, ketkä ovat syrjäytymisvaarassa.

4. Kansalaispalvelus  


Nykymuotoisesta siviilipalveluksesta ei ole yhteiskunnalle riittävästi hyötyä sen aiheuttamiin kustannuksiin nähden. Nykyisessä siviilipalveluksessa suorittajalle ei kouluteta poikkeusolojen tehtävää eikä anneta sijoitusta. Asepalvelukselle on oltava aseeton vaihtoehto, mutta sen on palveltava kokonaisturvallisuutta. Nykyinen siviilipalvelus on korvattava uudella kansalaispalveluksella.

Keskustan mallissa uudessa kansalaispalveluksessa keskitytään yhteiskunnan kannalta kriittisiin kokonaisturvallisuuden aloihin ja jokaiselle koulutetaan poikkeusolojen tehtävä. Kansalaispalvelus vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja henkilön omia valmiuksia toimia poikkeusoloissa. Kansalaispalvelus mahdollistaa koko ikäluokan potentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen.
Kansalaispalvelus jakaantuu kahteen eri vaiheeseen: 3 kuukautta kestävällä koulutusjaksolla koulutetaan tarvittavat taidot ja sen jälkeen tulevalla päivystysjaksolla opittuja taitoja hyödynnetään käytännössä.

Jokaiselle yhteisessä peruskoulutuksessa koulutetaan perustasoista ensiapua, poikkeusolojen toimintaa ja ryhmätyötaitoja sekä annetaan liikuntakasvatusta. Erikoistumisvaiheessa koulutetaan oman tehtävän kannalta tarvittavat taidot.

Erilaisia erikoistumisvaihtoehtoja voisivat olla muun muassa
•    vaativa ensiapu
•    palokuntatoiminta
•    öljy- ja muiden kemikaalionnettomuuksien torjunta
•    myrskytuhojen ja muiden luonnonilmiöiden jälkihoito
•    ruokahuolto ja muu siviilien avustaminen poikkeusoloissa
•    kadonneiden etsintä
•    meri- ja järvipelastus  
•    väestönhallinta kriisitilanteissa  
•    infrastruktuurin ylläpito poikkeusoloissa

Koulutusjaksoa järjestämään perustetaan uusi viranomainen sisäministeriön alaisuuteen, korvaamaan nykyinen työ- ja elinkeinoministeriön alainen Siviilipalveluskeskus.

Koulutusjakson jälkeen suoritetaan päivystysjakso, jonka kesto on kaksi vuotta. Päivystysjakso suoritetaan oman tehtävän mukaisen viranomaisen tai järjestön alaisuudessa. Päivystysjakson aikana voi opiskella, tehdä työtä ja elää siviilielämää, mutta kutsuttaessa on saavuttava palvelukseen tukemaan viranomaisen tai järjestön toimintaa. Päivystysjakson aikana voidaan myös järjestää täydennyskoulutusta. Päivystysjakson suorituspaikassa on nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa palveluksen asianmukaisen suorittamisen valvonnasta.

Myös kansalaispalveluksessa on oltava mahdollisuus johtajakoulutukseen. Ensimmäisen vuoden päivystysjakson jälkeen on mahdollista hakeutua ryhmänjohtajaksi seuraavan vuoden saapumiserän koulutusjaksolle ja sen jälkeen suorittaa päivystysjakso oman ryhmänsä ryhmänjohtajana.

 

5. Reservi


Kansalaispalveluksen suorittaneista on muodostettava reservi. Jokaiselle kansalaispalveluksen suorittajalle koulutetaan poikkeusolojen tehtävä ja määrätään sijoitus poikkeusolojen organisaatioihin. Reservi voidaan kutsua palvelukseen tarvittaessa poikkeusoloissa sekä sellaisissa tilanteissa, joissa viranomaisen ja päivystysjaksoa suorittavien resurssit eivät riitä – esimerkiksi laajojen metsäpalojen tai öljyonnettomuuden kohdalla. Reserviä voidaan kutsua myös kertausharjoituksiin osaamisen täydentämiseksi ja päivittämiseksi.

 

***

Keskusta tiivistää ja priorisoi politiikkalinjauksistaan eduskuntavaaliohjelmansa tavoitteet. Ne sovitetaan talouden raameihin.